Dieettiviikko nro 5

IMG_20150312_130738

Heippa kaikille, täällä ollaan pitkästä aikaa. Varmaan mun blogihistorian pisin tauko bloggaamisesti on ollut nyt meneillään, kun edellisestä postauksesta on lähes 3 viikkoa. Mulla on ollut jokainen sormi ja varvas varattu nyt viime viikkojen ajan. Kiitos mun ihanille asiakkaille, joita saan valmentaa. En valita, vaan ennemminkin kiitän. Olen siis tehnyt paljon töitä, joka ei mua haittaa, sillä nautin työstäni.

Oon joskus kertonut, kuinka tutut rutiinit tekevät mun viikon! Nyt oon vähän orpona, kun viikot ei mee tavalliseen tahtiin, vaan saattaa muuttua lyhyelläkin varoajalla. Tavallisesti oon käynyt aina torstaisin Malmilla treenaamassa valmentajan kanssa. Tämä ja ensviikko on kiireistä työn, koulun ja perheen kanssa, joten järjestin nää tulevat viikot niin, että vaikka oon työllistetty ja kiireinen, niin ehdin kuitenkin treenata, vaikka en valmentajaa kahteen viikkoon ehtisi nähdäkkään. Oon jo ehtinyt tottumaan valmentajan kannustavaan tapaamiseen joka viikko, että vähän harmittaa kun muutama kerta jää nyt välistä. Oon treenannut tällä viikolla tavallisesti omalla salilla hertsikassa ja tänään sain treeniseuraa Monnasta, joka on ihana tsemppari treeneissä. Kiva että Monna jaksoi mun kiireisen aikataulun lomassa tulla meidän salille asti jumpalle. Treenattiin tehokkaasti ja kovaa n. tunnin rinta-olkapää-ojentaja treeni. Kerkesin jumpan jälkeen juoda palkkarin, ennenkun aloitin oman asiakkaan kanssa treenit. Ensviikolla oon puolet viikosta Rovaniemellä, joten muutama treeni tulee vedettyä siellä.

PhotoGrid_1426173773532

Ennen treenejä, käytiin Monnan kanssa juomassa laturit, aka kahvit läheisessä kuppilassa ja vaihdettiin hieman kuulumisia. Tuli puheeksi mm. tää mun dieetti ja se, miten sitä jaksaa viikosta ja kuukaudesta toiseen treenata ja noudattaa ruokavalioo. Syödä terveellisesti ja treenata taas ja vähän kovempaa. Sit välillä olla dieetillä ja treenata jne.. Mutta kyllä sitä jaksaa, kun tietää mitä haluaa. Mä haluan olla terve ja näyttää myös siltä. Mä joskus mietin tätä enemmän, kun en ollut vielä niin sisällä tässä liikunnan mahtavassa maailmassa. Nykypäivänä se on mulle vaan itsestään selvyys, että pidän huolta itsestäni. Teen töitä liikunnan ja hyvinvoinnin parissa ja valmistun pian fitness valmentajaksi; kuinka uskottava ravitsemus- ja fitness valmentaja olisin, jos en itse noudattaisi terveellisiä elämäntapoja? Mulle on itsestäänselvyys mennä aamulla treenaamaan ennen töitä, vähän niinku mulle on selvää se, että pesen hampaat ku nousen sängystä. Jos asetan tavoitteita, niitä kohti mennään, eikä anneta minkään tulla tielle. Tottakai, kun ihmisiähän tässä vaan ollaan, on mullakin päiviä, jolloin KAIKKI tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Silloin on hiljennettävä tahtia ja kuunneltava omaa kehoa. Antaa kropalle myös aikaa levätä.Tosin, vaikka olisi vaikeeta, en silti ikinä jätä hampaita pesemättä. Eli ei ihan paras vertauskuva, mutta tulipa nyt sanottua :)

PhotoGrid_1426173724265

Olen kuitenkin päättänyt, että kun kerran olen ollut ylipainoinen, enkä viihtynyt kehossani silloin, niin sitä en enää ikinä halua olla. Vanhojen tapojen takia, sitä joutuu kuitenkin välillä kamppailemaan oman mielen kanssa. Punainen tyttö olalla sanoo että ”mee mäkkiin!” ja valkoinen tyttö toisella olalla sanoo että ”sä pärjäät Sara hyvin tolla iltapalarahkalla” Näitä haastavia tilanteita kun väkisinkin tulee, olen kokenut parhaaksi keinoksi tällöin hakeutua seuraan, jossa ei tarvitse vältellä mitään, tai kieltäytyä mistään. Tai sit jos en pääse irtaantumaan, ni mä otan puhelun valmentajalle, joka osaa aina sanoa ne oikeat sanat oikeassa tilanteessa. Kiitos. Kotona mulla on myös loistava tuki ja kannustus, sillä meillä ei kukaan muu kantaisi herkkuja kotiin, kun minä. Eihän dieetillä olo koskaan mitenkään ihan pala kakkua ole, jos se olis helppoo, ni kaikki tekis niin. Hassua miten sitä ”offilla” kaipaa dieetille ja dieetillä kaipaa offille. Mutta niinhän se taitaa olla ihan missä tahansa asiassa ja elämässä. Koskaan ei olla täysin tyytyväisiä siihen mitä on. Elämäähän tää vaan on, ei oteta sitä liian vakavasti. Mä jaksan tätä mun omaa hommaa just niin kauan, kun mulla on selvänä se, mitä varten tätä teen. En kenenkään muun, kuin oman itseni takia.

20150312_125825

 

Monnan tapaaminen tänään oli just se mitä tarvitsin. Mulla on 5 viikkoa dieettiä takana ja hiljalleen muistuu mieleen vuoden takaiset dieetti fiilikset. Oikeastaan ne dieetin vaikeudet. Pystyin puhumaan näistä fiiliksistä tosi avoimesti Monnalle, koska tiedän että sitä aidosti kiinnostaa ja se todella haluaa tukea mua. Sain vertaistukea toiselta liikunnan ammattilaiselta ja kannustusta omaan projektiini. Ihan parasta <3 Ja vaikka tää dieetillä olo välillä ärsyttääkin, niin osaan myös nauttia tästä ja niistä oman työn tuloksista, mitkä alkaa hiljalleen näkymään.

IMG_20150312_134356

Yksi mikä myös saattaa tehdä tilanteesta kuin tilanteesta väsyttävän, on synkkä vuodenaika. Nyt onneks näkyy jos vahvoja merkkejä siitä, että kevät on pian täällä, eli aurinko alkaa paistamaan ja päivät on valoisia ja pidempiä! Se jos mikä piristää arkea.

sara

7 vastausta artikkeliin “Dieettiviikko nro 5”

    • No kaipa se vähän alle 60min menee. Pitää mennä. En viiti pelkäks salipossuks tyytyä, vähän hapenottookin ois hyvä olla, puhun siis itsestäni.

  1. Onko tää vaan siistimis dietti vai siis ootko menossa kisaamaan ? :o

    Tsemppii kuitenkin ! Hyvä meno sulla päällä :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta