Minkälainen on hyvä asiakaspalvelija?

Ennen kun aloitin työt kuntosalilla, olin töissä kaupassa kassaneitinä, jossa asiakaspalvelu oli jokapäiväistä ja tärkeää. Arvostan hyvää asiakaspalvelua. Asiakaspalvelu ammatteja ovat kuntosalityöntekijöiden lisäksi mm. kauppa, kahvila ja -ravintola työntekijät. Käyn jonkin verran ulkona syömässä ja kahvittelemassa. Noin kerran viikossa käydään perheen kanssa ravintolassa ja ystäviä tulee treffattua paljon kahvittelujen merkeissä. Harrastan myös paljon eri kahviloita, joista parhaimpia onkin koottu hyvin esille tänne way.fi sivulle. Olen itse tosi sosiaalinen ihminen ja saatan vaikka kaupan kanssalla alkaa juttelemaan kassatyöntekijälle, jos tilanne sen sallii. Silloin kun ostoksia on paljon ja hihna on tupaten täynnä ostoksia, niin samalla ehtii juttelemaan. Olen itsekkin asiakspalveluammatissa, joten työni puolesta juttelen myös paljon. Pidän siis hyvää asiakaspalvelua tärkeänä ja saatan juoruta hyvästä/huonosta asiakaspalvelusta kyllä eteenpäin. Joten kannattaa olla tarkkana ;)

Näyttökuva 2014-11-16 kello 19.47.23

Näin kävi just viime viikolla eräässä helsinkiläisessä kahvilassa, kun odotin mun miestä saapumaan paikalle. Päätin ostaa jo kahvin ja seisoskelin kassalla kahvipannujen edessä odottelemassa palvelua. Kahvila oli hiljainen. Lisäkseni muutama asiakas oli nauttimassa kahvista. Jonossa ei ollut muita kuin minä. Hyvä niin, sillä jonottaminen kesti kauan… Toinen kahvilan työntekijä siivosi kahvilan puolella astioita pöydistä ja toinen työntekijä teki perällä jotain, ilmeisesti täytti sämpylöitä tms. Kumpikin huomasi mut, mutta jätti silti vaan odottamaan. Odotin jommalta kummalta katsekontaktia, jotta voisin kunnolla moikata. Ehkä näin saisin huomioni. Sain ääneen moikkaamalla huomioni astioita keräilevältä tytöltä. Hän sanoi takaisin: ”odota vähän”

No mikäs siinä, ei just silloin ollut kiire mihinkään. No sitten sieltä kahvilan takatiloista tuli se sämpylöitä täyttävä tyttö tiskille. Sanoi mulle ”moi” ja mä vastasin hymyillen, sekä kerroin haluavani yhden kahvin. Tytöllä pyörähti silmät päässä, kun hän joutui pelkän kahvin takia riisumaan kumihanskat käsistä ja tulla palvelemaan. Maksoin kahvin ja tyttö lähti takas takatiloihin. Arghh… ”älä vielä meeeee…” -mä ajattelin, sillä en nähnyt kahvikuppeja missään. Huusin tytön perään, joka palasi ärtyneenpänä tiskille.

”Onko teidän kahvikupit missä?” -mä kysyin

”Meidän tiski alkaa tuolta” -tyttö osoitti sormellansa kulman taakse ja lähti taas

Hienoa.. mietin ja lähdin noutamaan kuppia. Miks sen tytön piti olla niin epäkohtelias. Olinko mä kussut sen aamumuroihin tai tehnyt jotain muuta, mikä oikeutti tuon töykeän asiakspalvelun. Korissa oli 2 kuppia, joista otin toisen ja palasin kassan eteen, jossa kahvipannut oli. Mielessäni mietin että olipa huonosti järjestetty, että kahvikupit oli niin kaukana kahvipannuista. No eipä siinä vielä kaikki, maito oli meinaa lopussa. Alkoi naurattaa. Keräsin itseni ja huhuilin taas sille tytölle.

”Anteeks, mutta ehtisitkö tuoda tänne lisää maitoa?” -mä kysyin edelleen hymyillen. Olisi tehnyt mieli lisätä vielä että ”rasvaton ja laktoositon maito kiitos, jos löytyy” mutta en kehdannut.

Sain maitoa, mutta ei puhettakaan hymystä tai hyvistä käytöstavoista kuten: ”ole hyvä”, ”kas tässä”, ”näin olkaa hyvä”… tyttö ojensi mulla maidon, ei sanonut sanaakaan ja meni pois.

Eihän tuo nyt vakavaa ollut, mutta tiedänpähän että sinne kahvilaan en enää toiste mene: palvelu tökeröä, kahvi pahaa, hinnat liian korkeat laatuun nähden.

Epäkelpoon asiakaspalveluun törmää myös muualla. Tänään ruokakaupassa olin jo tavalliseen Saran tapaan valmis vaihtamaan kuulumiset kassatytölle ja kertomaan et miten hyvä että meillä ei ole pakkanen kytketty kotona päälle, kun kaupassa oli tarjouksessa kaikki herkkujäätelöpikarit. Mutta muutin mieleni, kun kassa tyttö oli sitruunan niellyt hapan naama. Ymmärrän, että välillä on huonoja päiviä, tai jos on pitkä viikko takana ja sunnuntaisin tekisi mieli levätä, mutta silti riittää, jos vilauttaa pienen hymyn ja vastaa tervehdykseen. Ymmärrettävä on toki myös se, että moni pieni kahvila ei pysty pitämää montaa työntekijää, joten välillä pakostakin asiakas joutuu odottamaan, mutta senkin voi hyvittää iloisella asenteella ja reippaalla ASIAKASPALVELULLA.

Näyttökuva 2014-11-16 kello 19.58.48

Näitä tilanteita on paljon ja niihin törmää viikoittain. Hyvä asiakaspalvelu on mielestäni nopeaa ja henkilökohtaista. Hyvä asiakaspalvelija on ystävällinen ja ammattitaitoinen, ja haluaa kuunnella sekä ymmärtää asiakkaan tarpeita. Avun tarjoaminen ja tervehtiminen on kaiken alku. Onneksi myös hyvää asiakaspalvelua löytyy. Olen erittäin tyytyväinen jos mua tervehditään takaisin ja vaikka toivotetaan hyvää viikonloppua.

Jos olet valinnut asiakaspelvelu ammatin, niin kunnioita sun asiakkaita sen verran, että palvelet heitä ilolla. Jos asiakkaiden palveleminen ei ole sinun juttu, suosittelen etsimään uuden duunin, jossa ei tarvitse kohdata asiakkaita.

Oletko sinä törmännyt niin huonoon asiakaspalveluun, että tapaus muistuu mieleesi? Entä oletko tyytyväinen omaan ammattiisi? Onko töihin mielestäsi aina mukava mennä? Olisitko mieluumin jossain muualla töissä ja miten olet päätynyt kyseiseen ammattiisi? Siinäpä hieman pohdittavaa sunnuntai illan ratoksi, eli eipä muuta kun:

Voimakasta alkavaa viikkoa kaikille!

20141114_131520

 

 

sara

21 vastausta artikkeliin “Minkälainen on hyvä asiakaspalvelija?”

  1. Moikkis !

    Ihan pakko entisenä kassatätskänä ja kahvilatyöntekijänä yhtyä tähän! Itse olen todella sosiaalinen ja tottunut tervehtimään ja kiittämään, olinpa sitten bussissa tai kaupassa, ei sen väliä. Katsekontakti – hymy , niillä pärjää jo pitkälle! Eihän se helppoa ole asiakaspalvelijan työ, mutta omalla asenteella ja käytöksellä voi silti vaikuttaa todella paljon!! Itselle jää kyllä heti mieleen jos jossain on palveltu hyvin ja saatan asioida useammankin kerran ihan pelkän asiakaspalvelun takia. Valitettavasti olen myös jättänyt jotkut paikat käymättä jos huomaan että siellä on ” taas se myyjä ” :/

    Susta kyllä huokuu tollanen ihana positiivinen energia ja iloisuus, ihailen! :)

  2. Suurimmassa osassa vaatekaupoista löytyy yleinsä erittäin mukavia nais myyjiä :) Dressmanniltakin viikonloppuna hain puvun, niin oli oikein mukava myyjä. Johtuneeko sitten sukupuolesta vai mistä. Joskus myyjät ovat kyselleet viikon kuulumisiakin, mikä on ihan mukava juttu.

  3. Ollessani nuorempana töissä vaatekaupassa sinne tuli kerran naisasiakas, joka kertoi juuri tulleensa naapuriputiikista, jossa hänelle oli sanottu: ”voit varmaan lähteä samantien koska et ole ennenkään ostanut minulta mitään”. …no hänpä teki työtä käskettyä ja nosti kytkintä. Jäi elävästi mieleen tämä.

  4. Pakko kans kommentoida. Itse saatan välillä vaikuttaa asiakkaiden mielestä ylipirteältä, mutta nautin työstäni ja itsekin pidän enemmän hymyilevästä ja henk.koht. asiakaspalvelusta. Eihän minulla olisi sitä työtä, jos asiakkaita ei olisi..

    Eniten minua ottaa päähän työkaverit, joiden palveluasenne on hapan. Olen palavereissa nostanut kissan pöydälle ja kertonut omista ja asiakkaiden huomioista (palautteet), mutta asenteet on edelleen hanurista!! Se on ihan selvä juttu, ettei asiakas tule uudestaan jos kokemus kehno.

    Itse harvoin saan palautetta kirjallisesti hyvästä aspasta, mutta työkaverit saavatkin sitten enemmän ja siitä toisesta asenteesta.

  5. Juurikin pohdin tätä samaa asiaa ja yläpäätään ihmisten asenteita toisia kohtaan. Harvemmin saa niitä hymyjä ja hyvää palvelua, eikä aina mielestäni voi vedota työn rankkuuteenkaan. Elämä on täynnä valintoja, ja jos oikeasti haluaa jotain muuta, tulisi muutoksia tehdä, eikä vain haluta. Ripaus huumoria toimii aina ja ei se hymykään pahitteeksi olisi (:

    -H

  6. Heippa!

    Itsekin kiinnitän huomiota asiakaspalveluun. Olen ammatiltani merkonomi(työtön tällä hetkellä) mutta tiedän mitä kuuluu siihen asialliseen asiakaspalveluun, ja sitä haluan myös itselleni! :) asiakaspalvelu on kaiken a ja o!

    Esim. Pari talvea taaksepäin olen ostamassa tupakkaa(tiedän kauhea pahe) abc-asemalta. Ainut paikka mikä oli auki ja röökiä pakko saada. Kassa neiti tervehtiä ok ja niitä näitä juttelin. Kunnes tuli papereiden kysynnän vuoro. ”Saisinko nähdä paperit” joo näytin paperit, mutta ajokortti täytyi kaivaa rahapussin taskusta pois, koska kassaneiti halusi nähdä sen kortin takaosan että enhän olen väärentänyt henkkareitani kirjasto korttiin!! Silloin kiehui hiukan päässä, koska ei tommosta saa asiakkaalle sanoa vaikka kuinka epäilisi et on ala-ikänen, väärennetyt henkkarit.. Asiahan selviää katsomalla !

    Ja toinen tapaus mikä sattui ihan vähän aikaa sitten. Huvikseni menin yhteen koru kauppaan. Iloisen näköinen myyjä, mutta minun tullessa sisälle oli kuin minua ei olisi huomannutkaan. Ei tervehtinyt, ei yksinkertaisesti mtn tietoa että olisin kauppaan edes tullut. Olin vaan jaahas.. Noh kohta tulee lisää asiakkaita, kas kummaa kassaneiti iloisesti tervehti heitä, ja kyseli olisivatki tarvinneet apua yms.. Tässä vaiheessa näytin itse nyrpeää naama ja lähdin kaupasta samantien ulos. Sinne jäi hyllyyn kivat korvikset, mutta mielummin jätin ostamatta kun en edes sitä tervehdystä saanut !

    • Sen verran täytyy kommentoida tätä, että kassa on ehkä hieman huonosti selittänyt sinulle, miksi henkkarit täytyy antaa hänelle käteen. Kyseessä on ohje ja pakko, jota tulisi kaikkien kassojen noudattaa. En usko, että hän sinua olisi epäillyt. Yritti varmaan vaan kertoa mistä syystä henkkareiden vilauttaminen muovitaskun läpi ei käy. Oikeastaan ainoa tapa havaita henkkarin oikeellisuus on saada se käteen. :)

    • tiedän ne paperit kuuluu katsoa kunnolla mutta se miten toi myyjä sen ilmas, ei todellakaan ollut oikein.. ainakin jos muutenkin sen käytöstä katsoi. Ei tainnu asiakkaan pärstä vaan miellyttää!

  7. Omassa työssäni olen isosti asiakaspalvelijan roolissa ja kirjavaa porukkaa käy omallakin ”tiskilläni”.
    On toisinaan turhauttavaa ottaa ihmisiä vastaan ja heitä palvella jos tilanne alkaa sillä, ettei rouva (kyllä, yleistän – nämä tapaukset on yleensä keski-ikäisiä rouvia) viitsi katsoa päin tai sanoa sanaakaan.
    Tässä vaiheessa kaivetaan kristallipallo laatikoston ylimmästä lokerosta ja katsotaan sitä kautta kuka tämä henkilö on, millä asialla hän on, oliko hän menossa tapaamaan jotain vai onko hänellä muuta asiaa taloon.
    Tiskiltä kun ei pääse lukituista ovista eteenpäin ilman, että minulle ilmoittautuu – on henkilön jossain vaiheessa annettava periksi ja vaikka sitten tervehtimättä tokaista millä asialla on.

    Onneksi päiviin mahtuu paljon mukavia asiakkaita, oli ne sitten entuudeltaan tuttuja tai ei. Tänään tunsin voittaneeni jotain kun eräs hyvin jämäkkä, todella asiallinen mutta hieman kireän oloinen, viikoittain monta kertaa talossa vieraileva mies hymyili aamulla ensimmäistä kertaa koko vuoteen aulaan tullessa! :)

    Asiakaspalvelu on monin osin haastavaa. Vuosia tätä tehneenä sen tietää, että asenteen on aina oltava oikea kun asiakas tulee tiskille. Huonoja päiviä on varmasti kaikilla, tänään itsekin olen todella väsynyt ja voin siitä kiitellä vain itseäni – 4 tunnin yöunet 13h vuorolle ei ole ihan riittävät.
    Aamua varjostaa erään työntekijän menehtyminen joten tänään täytyy pyrkiä hymyilemään vain oikeissa tilanteissa.

    Itse olen asiakkaana aika hiljainen enkä juuri juttele esimerkiksi kaupan kassalla. Omaan kuitenkin käytöstavat joten tervehdin ja kiitän aina.
    Huonoja asiakaspalvelija-kokemuksia mahtuu matkan varrelle mutta tapanani on ollut ”boikotoida” jatkossa tällaisten jälkeen kyseisiä paikkoja. Sen sijaan hyvät kokemukset saa palaamaan aina uudestaan!
    Eräänä aamuna menin ennen töitä väsyneenä silloisen työmatkan varrella sijaitsevaan K-kauppaan jossa kauppias tervehti heti minut nähtyään iloisesti ja kysyi etsinkö jotain erityistä. Mumisin jotain aamupalasta, jolloin edelleen leveästi hymyillen suositteli esimerkiksi banaania ja juotavaa jugurttia. Ostin ne ja kävin jatkossakin aamuisin töihin mennessä tuossa kaupassa. Jos en oikealla asialla niin ostamassa jotain turhanpäiväistä ihan vain sillä, kun siellä tuli niin hyvä mieli :)

    Pahoittelut piiiiiitkästä tekstistä! Innostit vastaamaan vaikka harvoin mitään mihinkään blogiin kommentoin :) !

  8. Niin, monta hyvää pointtia. Aina asiakaspalvelun laatu ja taso ei liity suoraan työntekijän haluun antaa huonoa palvelua tai että asiakkaassa itsessään olisi jotain vikaa. Valitettavan usein huonoa asiakaspalvelua saa paikoissa, joissa työntekijä on yksinkertaisesti liian kuormitettu. Toinen hyvä taustasyy on epäreilu pomo, tai epäreilu ja ilkeä työyhteisö. Tuollaiset elementit ovat äärimmäisen epämotivoivia. Minuakin ärsyttää, jos saa huonoa palvelua, mutta yritän silti ymmärtää niitä syitä, mitä siinä taustalla saattaa olla. Tietenkään aina ei tuollaisia syitä ole vaan henkilö on soveltumaton ja epämotivoitunut asiakaspalveluammattiin.

  9. Hei, Erittäin hyvä teksti ja olen oikeastaan odottanut eikö kukaan sano tästä asiasta. Ei en ole 50-vuotias mummeli joka tulee tänne purkamaan, vaan parikymppinen itse asiakaspalvelu työssä käyvä nuori nainen.
    Mielestäni on monia jotka ”vain menevät” asiakaspalvelu töihin, vaikka heillä ei olisi mitään sosiaalisia taitoja. Ainakin minun työssäni minun ei tarvitse ”esittää” iloista, vain olen kaikille ihmisille ystävällinen.

    Valitettavasti olen kokenut monissa paikoissa asioidessani _SYRJINTÄÄ_, kyllä juuri niin.. No ensinnäkin nämä on ihan perus juttuja että kaupan kassalla yleensä minä joka on asiakas niin moikkaan kassatätiä ja kiitän ja sanon heipat ja moikat, mitään ei oma-alotteisesti tule, ja yleensä nämä on minun ikäisiä tyttöjä. Mietin tekeekö ulkonäkö sen kenelle ollaan iloinen ja kenelle ei? Omasta mielestä ja muiden mielestä olen urheilullinen ja kaunis, mutta myös sisältä, minä todellakin olen iloinen, ystävällinen, ja hymyilevä, mutta en missään nimessä ylpeä. Hymyilen aina kassalle tullessani ja tervehdin, mutta usein en saa hymyä takaisin ja tuskin tervehdystäkään. Sitten näitä tapauksia kun olen poikaystävän kanssa kaupassa, kahvilassa tai ravintolassa. Nais asiakaspalvelija moikkailee miestäni yleensä todella iloisesti, mutta minulle on tympeä.
    Tämä on niin hirveetä ja olen itsekkin tuskaillut asian kanssa miksi minulle pitää olla ilkeä…

    • Hei kohtasin juuri vastaavanlaista syrjintää ollessani yökerhon narikkajonossa. Yritin narikkanaiselle puhua mukavia/heittää vähän vitsiä, niin hän ei edes moita sanonut? (ja tämä on käynyt ennenkin) En voi ymmärtää.. Olen mukava sekä naisille että miehille, mutta yleensä miehet vastaavat keskusteluun, ja tällöin saadaan se ”lirkuttelu” kuva, vaikka todellisuudessa keskustelisin myös naisten kanssa, jos he eivät olisivat niin tylyjä :( Damn. En saa tätä nyt oikein sanoiksi puettua, mutta mielestäni naisen ei tulisi olla naiselle susi….

  10. Moi! Tosi hyviä pointteja sun tekstissä :) Olin opiskeluaikana töissä eräässä kahvilassa ja asiakaspalvelu oli tietysti pääosassa. Vaikka mulla tai asiakkaalla oli kuinka huono päivä tahansa, en tuonut sitä esille vaan olin aina ystävällinen joka ikiselle asiakkaalle. Ehkä näin sain asiakkaankin päivään vähän hymyä. En ymmärrä, miksi esimerkiksi juuri jotkut kahvilatyöntekijät näyttävät hapanta naamaa ja käyttäytyvät tympeästi! Siinä kun useimmiten käy juuri niin kuin kirjoitit, eli asiakas ei sellaisen kokemuksen jälkeen enään palaa ko. kahvilaan. Luulisi, että pääosa juuri tällaisessa työssä on saada niitä asiakkaita, ei häätää heitä! Nykyisessä työssäni en ole asiakkaiden kanssa juurikaan tekemisissä, mutta yhtä lailla kolleegoja kohtaan tulee mun mielestä olla mukava, näin työyhteisöstä tulee viihtyisämpi kaikille :)

    Ihanaa viikkoa sulle!

  11. Itse olen opiskelujen ohella tehnyt yhtä jos toista myyntityötä. Kaupan kassa, urheiluliikkeen myyjä, kahvilatyöntekijä… Pidän hommasta ja olen siinä mielestäni hyvä. Tervehdin aina asiakkaita, ja vaikka olis itellä miten paska päivä niin heitän sen hymyn kehiin, enkä pura oloani asiakkaaseen ja tarjoan aina tarvittaessa apuani. No, huonoa asiakaspalvelua saa nykyään monesta paikasta (ei tervehditä, ei kysytä tarviiko apua, ei sanota kiitos eikä näkemiin ym.), mikä on mielestäni todella huolestuttavaa, mutta kylläpä jotkut asiakkaatkin osaa olla huonoja. :D Esim. nykyään on LAIN mukaan PAKKO antaa asiakkaalle kuitti, tai ainakin tarjota sitä. Joten vaikka asiakas ostaisi kahden euron leivoksen, joudun kysymään, että saako olla kuittia. Moni asiakas osaa sano kohteliaasti ei kiitos, mutta sitten on näitäkin, jotka melkein huutavat, että no en todellakaan tartte tai mitäpä luulet tai mitä mä tolla muka teen. Sekä asiakaspalvelijat että asiakkaat voisivat mielestäni petrata käytöstään! Jos on huono päivä tai väsymys, niin voi tyytyä minimiin ”hei, kiitos, ole hyvä”, silläkin pääsee jo pitkälle.

  12. Asiakaspalvelijan asenteeseen voi kyllä työssä vaikuttaa ihan sekin, millainen työkulttuuri siellä on. Eli kun monissa paikoissa, joissa olen työskennellyt, pitää yleensä saada X määrä muuta hommaa tehtyä vaikka kuinka olisi palveltavia asiakkaita. Jos aspa saa aina esimieheltä palautetta niistä muista hommista niin kyllä siinä äkkiä oppii, että asioimaan tuleva asiakas tulee ”kiusaamaan” kun joutuu keskeyttämään muut työt ja se heijastuu asenteeseen. Ja jos taas esimies kertoo, että asiakas on tärkein kaikesta huolimatta, niin asiakaspalvelija osaa suhtautua oikein. Parhaassa tapauksessa siis työpaikalla on hyvä, kannustava tiimi ja kiireestä huolimatta jaksetaan olla asiakkaille mukavia. Itse olen ollut töissä eri paikoissa siten, että parhaimmassa tapauksessa on jokin aikaraja vielä että asiakaspalvelusta huolimatta pitää olla tietyt hommat tehty samaan aikaan, ehti tai ei. On sekin hyvä kysymys, miksi pitää aina vetää niin pienellä miehityksellä sekä asiakaspalvelu että muut työt..Vaikka itsekin ajattelen, että asennetta pitää löytyä niin ihan kaikki työpaikat eivät toimi reilulla periaatteella: joko asiakkaat palvellaan hyvin ja muut hommat kusee tai muut hommat hoituu ja asiakkaat on välttämätön paha. Ikävää mutta totta joissain paikoissa.

  13. Pari esimerkkiä nousi heti mieleen: bussikuskit ja lääkärit. Sieltä löytyy niin laidasta laitaan porukkaa, että huh huh. Itse olen projektipäällikkö ja paljon ollut asiakkaiden kanssa tekemisissä vuosien varrella. Kyllähän sitä on niitä päiviä, että omat asiat ja huolet itkettää ja on niin pinnalla, että vaikea ihan istua töissä, mutta kyllä mä aina oon saanut jonkunlaisen hymyn revittyä kasvoilleni. Ja kun kääntää katseen ja huomion ulkopuolelle, vaikkapa nyt siihen asiakaspalveluun, niin kyllä se omakin fiilis siitä paranee.

  14. Hyviä kommentteja on tullut aiheeseen liittyen. Olen itsekin töissä asiakaspalvelijana ihan tavallisessa ruokakaupassa. Aiemmissa viesteissä on noussut esille ystävällisyys ja sitä kautta hymyileminen. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että ystävällinen ja helposti lähestyttävä voi olla ilman hymyäkin. Toki hymy tuo oman mausteensa asiakaspalvelutilanteeseen, mutta silloin se täytyy todellakin tulla luonnostaan. Monesti olen itse ollut asiakkaana tilanteessa, joissa työntekijän hymy on tuntunut teennäiseltä ja suorastaan ätsyttänyt sen vuoksi koko tilanne. Itse toivon asiakaspalvelijalta ystävällistä, rentoa, kohteliasta ja luonnollista asennetta työssään, mutta ilman tekopirteyttä. Mieluummin ilman hymyä hyvää palvelua kuin yliampuvaa palvelua. Yksi asia mikä ärsyttää suunnattomasti asioidessa vaikkapa kaupassa, on se kun työntekijä toivottaa samoilla sanoilla jokaiselle asiakkaalle vaikkapa hyvää päivänjatkoa. Siitä puuttuu se asiakkaan yksilöllisyyden huomioiminen. Mielestäni hyvä asiakaspalvelu ei siis välttämättä edellytä hymyä. Itse hymyilen työssäni silloin, kun se tulee tilanteeseen luontevasti, mutt akunnon katsekontaktista en tingi. Mielestäni katsekontakti (en siis puhu vilkaisusta vaan kunnon katseesta) ja asiakkaan tervehtiminen on kaiken a ja o, jo niillä pääsee pitkälle. Harmillisen usein nämä katseet kuitenkin jäävät asiakkaalta huomaamatta, kun tuijottelevat jonnekin muualle.

  15. Mä kiinnittänyt paljon huomiota asiakaspalveluun ja kyllä se vaikuttaa mun tulevaisuuden käynteihinkin…. Tervehtiminen ja kohteliaasti puhuminen nyt olisi ihan perusjuttuja mun mielestä, oli sitten hyvä tai huono päivä!
    Yhden huonon muiston voisin jakaa, sillä se on ihan huvittanut… Ravintolassa pihvini oli raaka ja kun siitä varovaisen ystävällisesti tarjoilijalle sanoin oli vastaus ”selvä”. Ja siinähän se siis, selvä ja mitään ei tapahtunutta :D
    No onhan näitä, mutta niin on hyvääkin. Tässä hetki sitten apteekissa asioidessani farmaseutti lupasi laittaa laskelman lääkkeistä mukaani ja se kuitenkin jäi. Olin juuri päässyt kotipihaan enkä vielä edes huomannut laskelman puuttumista kun apteekista soitettiin ja sanottiin että laittavat sen postitse minulle :) Näitä positiivistakin tarinoita on :)

  16. Monelle työuraa aloittavalle tulee varmaan myös yllärinä, että ravintola-ala on raskas. Kahvilassa ei vaan voi näppäillä kännykkää ja roikkua facessa. Työntekijäkuluissa säästetään ja koko ajan joudut käytännössä olemaan koko ajan hommissa. Monella on varmaan sellainen käsitys, että kahvilassa työskentely on vain kevyttä seisoskelua, mutta omasta kokemuksesta tiedän, ettei asia kyllä todellakaan ole niin.
    Jos asiakast ei huomioida lähes välittömästi kun hän tulee kahvilaan sisälle, niin jo siinä vaiheessa on mun mielestä virhe. Toki joskus ovi on kaukana tiskistä tai pitkä jono, mutta joskus saa tosiaan ihan rauhassa odotella tiskillä ilman, että ketään kiinnostaa. Sen kahvilan tuote ei ole pelkästään se kahvi vaan asiakas maksaa myös palvelusta. Luulisi kuitenkin, että etenkin Helsingissä on niin kovat vuokrat tiloissa, että asiakaspalveluun halutaan panostaa. Kyllä mulla jää kahvit ostamatta, jos joku pissis alkaa äksyilemään heti tiskille tullessanini :D…

  17. kuten tässä oli jo aikaisemmin kommenttia siitä, et joissain paikoissa tietyt asiat pitää olla tehty ennen oman vuoron loppumista, niin kiireisinä päivänä voi tehdä aika tiukkaa palvella asiakkaita hyvin ja hoitaa vuoronsa muut tehtävät. Tämä pitää paikkansa varsinkin ravintola-kahvila alalla, koska sitten myydään ei-oota ellei työntekijät hoida tehtäviään ja esivalmistele tuotteita, huolehdi että raaka-aineita ole tarpeeksi, huolehdi varastojen toimivuudesta ja ylläpidä niitä jne. lisäksi on päivittäisen siisteyden ylläpitoa, omavalvontaa, laitteiden viikottaista isompaa putsausta, että ne pysyvät kunnossa… vartin homma venyy helposti yli tunnin kestäväksi jatka ja keskeytä puurtamiseksi kun samaan aikaan ottaa vastaan asiakkaitten tilauksia. ja jos nää hommat jää tekemättä niin ne jää kaikki sen seuraavan vuoron niskaan joilla on jo omat hommansa.

  18. et yymmärrän et aina ei hymy oo niin herkässä tai oikeastaan ees kiinnosta ne asiakkaan jutut, jos ei ite ehi ees syömään, kun närppimään asiakkaiden välillä. asiaton kohtelu on tietenkin asia erikseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta