Näitä kuvia ei koskaan julkaistu..

 

Niin kuin otsikko kertoo, niin luvassa on kuvia, joita en niiden ottamisen jälkeen ikinä julkaissut, vaikka aluksi oli tarkoitus.. 

Tälleen jälkeenpäin mietittynä, aivan kamalaa! Ihan kamalaa miten oma silmä sokeutui dieetillä omalle kunnolle. Oli päiviä jolloin kaikki tuntui järkyttävältä ja mikään ei ollut hyvin. Nousin aamulla vaa’an kautta peilin eteen ottamaan kuntokuvia, joita en sit joinakin päivinä ikinä julkaissut, koska milloin mitenkin näytin mukamas läskiltä, löysältä, rumalta jne. Nyt katson kuvia ja muistelen kyseistä hetkeä. Mietin, miten oon näyttänyt tolta!!! Ja miten oon voinut ajatella olevani lihava tai murehtia ”roikkuvasta” vatsanahkasta. Voisi jopa todeta että sairasta. Kaikissa kuvissa on yksi asia, joka on nyt kamalaa katsottavaa; se että olen sairaan väsynyt. Nyt en kiinnitä huomiota ”roikkuvaan” vatsanahkaan tai löysiin sisäreisiin. Nyt huomaan vaan väsyneen tytön ja maailman tummimmat silmänaluset.

Muutama viikko ennen kisoja
Muutama viikko ennen kisoja

 

Saatoin katsella aamupalan äärellä kännykästä instagrammia ja ihailla muiden tyttöjen kapeaa uumaa ja vatsapaloja. Revin päästäni hiuksia, koska oma kroppa näytti norsulta, eikä vatsat näkynyt! NO DAAA! Ihan pimeetä hommaa näin jälkeenpäin ajateltuna :) Otin peilin edessä kymmeniä kuvia samasta asennosta, mutta yksikään ei miellyttänyt silmää..

Kuvaa ei ikinä julkaistu, koska vatsanahka roikkui..jep jep
Kuvaa ei ikinä julkaistu, koska vatsanahka roikkui..jep jep

 

Ostin dieetin loppuvaiheessa jopa lasten osastolta muutamia vaatteita, koska ne oli halpoja ja meni mun päälle…silti ajattelin olevani lihava. Okei, tässä vaiheessa tulee toki tajuta että ajattelin olevani lihava kisaamaan – muutenhan olin oikeasti kovin mielissäni kropasta ja etenkin siitä, että olin löytänyt itsestäni sen taistelijan, jota ei tässä tytössä ennen ollut. Mutta kun tiedostin, että muutaman viikon kuluttua on h-hetki, niin epäilin kovasti kuntoa ja sen edistymistä.

Stockan lasten osastolta ostettu paita
Stockan lasten osastolta ostettu paita

 

Bikineissä esiintyminen oli kamalaa. Joka kerta kun menin esittelemään valmentajalle kuntoa, mietin kaks kertaa että meenkö…onko pakko!? Kerran jopa keksin tekosyyn, jotta pääsin luistamaan valmentajan tapaamisesta. (sori Kimmo) <3 Oma kunto ei miellyttänyt yhtään ja ajatuskin siitä että joudun menee julkisesti Mayorsille poseeraamaan biksuissa, sai mut vapisemaan ja pahimmassa tapauksessa itkemään. Viihdyin paljon mieluummin isoissa löysissä vaatteissa, jopa salilla. Ehkä se sai mun olon jotenkin tuntumaan pieneksi ;) Tiedä häntä..

PhotoGrid_1401563264000

PhotoGrid_1401563285569

PhotoGrid_1401563300090

PhotoGrid_1401563318487

 

Salillakin oli tosiaan mukavampi treenata löysissä kuteissa… paitsi että mä kyllä palelinkin aika paljon, joten myös siks oli kiva pukeutua lämpimästi ;)

Pikku Sara piiloutuneena jätti vaatteisiin
Pikku Sara piiloutuneena jätti vaatteisiin

 

Vasta nyt sitä on alkanut tajuamaan, että miten erilainen se kisakunto oikeasti on, verrattuna normi esim kesäkuntoon. Ainankin omalla kohdalla..koska en ikinä ole noin pieni, kireä ja lihaksikas saman aikaisesti ollut. Vaan oon ollut jotain täysin muuta. Silti mun mielessä siinsi aina vaan Nicole Wilkinsi:n kireääkin kireämpi lihaisa body fitness vartalo, johon mulla on vielä matkaa hmmm… VUOSIA!!! TOTTAKAI, siis tottakai Nicolen kroppaan verrattuna mun oma kroppa näytti huonolta, mutta se oli paras mihin mä pystyin! Tein parhaani ja oon tyytyväinen! Kisoja edeltävät viikot ei vaan näyttänyt hyviltä, mutta kuten sanoin; näin jälkeen päin ajateltuna, koko dieetti ja kisat meni enemmän ku hyvin ;) Olin ihan stara ;) khih :)

Kuvaa ei ikinä julkaistu, koska sisäreidet oli niin "läskit". Kuva otettu kisapäivää edeltävänä iltana
Kuvaa ei ikinä julkaistu, koska sisäreidet oli niin ”läskit”. Kuva otettu kisapäivää edeltävänä iltana

Olen onnekas kun mulla on ollut koko tän kisoihin valmistautumis projektin, sekä kisojen jälkeenkin ympärilläni iso porukka lahjakkaita, viisaita ja auttavia ihmisiä. Oon saanut apua ja neuvoja aina kun olen tarvinnut. Koskaan ei tarvinnut jäädä yksin murehtimaan, vaan aina on ollut tuki ja neuvot käden ulottuvilla. 

<3
<3

 

Saran kuivan kesän orava -kuvista tähän päivään! :)

Meillä oli tänään kevätjuhlapäivä ja lapset sai todistukset. Juhla oli hieno, lapset esiintyi upeasti ja hienot todistukset tuli. Äitinä voin olla taas tyytyväinen. Aika kuluu kuin siivillä. Vastahan mä odotin mun esikoista (10 vuotta sitten) :) Meidän lapsilla alkoi siis kesäloma ja mun oma loma lähenee päivä päivältä. Vietän 3 viikon loman heinäkuussa.

<3 Nona <3
<3 Nona <3

 

Tavalliseen tapaan mun päivään on mahtunut myös liikuntaa, joka tänään koostui juhlissa korkkarikävelyn lisäksi kuntosalitreenistä ja iltalenkistä. Huomenna olis meidän salin viimeinen viikonloppu päivystys enne kesäaikaan siirtymistä ja meitsi hoitaa sen ;) Jos ootte liikkeellä helsingin herttoniemessä päin, niin tulkaa treenaamaan, Kuntokeskus Sporttikujalle ja Sara toivottaa kaikki tervetulleiksi ;) Se on luvannut pilvistä säätäkin huomiseksi, eli treenaamaan vaan ;)

20140531_153552

20140531_193558

20140531_205632  

 

Iloa jokaisen viikonloppuun. Pus <3

 

Sara

Fitness tulee ja fitness menee

 

Mikä elämässä on tärkeää?

Mistä asiasta en luopuisi mistään hinnasta?

20140526_172048

 

Palautuminen kisadieetistä tuntuu aika-ajoin hankalalta ja tulee ajateltua kaikenlaista. Mietin paljon sitä mitä mun elämältä haluan ja mitä mun pitäis nyt tehdä, kun yksi suuri haaveeni on toteutettu. Pohdin mikä on elämässä mulle tärkeää ja mitä minä haluan. Välillä jopa mietin, että mitä muut haluaa minun olevan ja haluavan. 

 

Välillä oon niin täynnä tätä fitnesstä, että koen tosi raskaaksi toistaa samoja asioita ja kertoa samoja juttuja. On toki mukavaa, että ihmiset on kiinnostuneita mun tekemisistä, mutta huomaan kyllästyneeni siihen, kun esim kuulumiset kysytään muodossa:

 

”Noo mitäs kuuluu, millos on sun seuraavat skabat?”

 

”Paljon on tullu kiloja kisojen jälkeen?”

 

”Kehitys on varmaan ihan huimaa nyt kun sun kroppa on niin nälkäinen..?”

 

Toivottoman usein pitää siis kuulumiset kertoa niin, että bodaaminen ja kisaaminen liittyy mun kuulumisiin.. Johtuuko se nyt vaan siitä, kun on kisannut? On mun elämässä muutakin!!!

IMG-20140524-WA0007

 

Kysymykseen, mikä minulle on tärkeää, on kuitenkin helppo vastata. Minulle elämässä tärkeintä on lapset ja perhe. Nämä ovat asioita, joita ilman en pystyisi elämään. Fitnesstä tulee ja fitnesstä menee. Olen tajunnut, että voin harrastaa ja liikkua ilman mitään tiettyä muottia, tavoitteita tai päämäärää. Oman hyvinvoinnin ja ilon takia, sillä myös terveys on mulle tärkeää. En tarkoita, etteikö harrastuksena fitness olisi minulle enää tärkeää. On se, mutta se on asia jota ilman ehdottomasti pystyn elämään. Tai ainankin se on asia, jonka voin hetkeksi unohtaa ja muistaa taas jonkin ajan kuluttua. En nyt tarkoita, että lopetan treenaamisen kokonaan ja että vaihdan fitneksen penkkiurheiluun. Liikunta ja sen tuoma ilo pysyy osana mua aina, vaikka se ei kokoajan olisikaan niin tavoitteellista tai nousujohteista. Näin ainankin toivon. Rakastan edelleen treenaamista ja sitä kun huomaa oman kehityksen. Mä haluan ehdottomasti kehittyä, ja juurikin urheilijana. Haluan kuitenkin treenata nyt ilman paineita tai aikataulua. Jos joskus haluan kisata, niin sit kisaan. Se jää nähtäväksi. Olen myös innoissani siitä, että esikoiseni Nona on jo niin iso tyttö ja kiinnostunut liikkumaan yhdessä äitinsä, eli minun kanssa. Lasten liikunta ja siitä kumpuava energia ja onnellisuus on mahtava asia. Tuo voimaa omaankin päivään.

20140525_090601
<3

Eli nyt kun haaveet on toteutettu ja kisat on koettu, niin elämä jatkuu samalla tavalla kuin ennenkin. Ihanaa! Keskityn kaikkeen niin rakkaaseen, tavalliseen ja arkiseen. Haluan keskittyä perheeseen ja lasten kasvatukseen, lasten harrastuksiin, kodin kunnostamiseen, töihin kuntosalilla ja bloggaamiseen :) Ainiin! Ja ruoanlaittoon ja leipomiseen ;) Ja EHKÄ parinvuoden kuluttua kisaan uudestaan, jos tämän kaiken ihanan kiireen keskellä kehityn tarpeeksi. Iso EHKÄ siis ;)

20140525_205820
Valkuais-rahka lettua iltapalaksi

 

Mutta sitten lopuksi vielä blogin toimenkuvaan liittyen, eli treeni hommeleihin. Tänään oli hyvä päivä bodata jälleen :) Kävin Monnan kanssa treenaamassa kädet ja tolla treenillä kehitys on näillä tytöillä taattu ;) heh. Treenattiin mun pääkallopaikalla, eli Kuntokeskus Sporttikujalla. Kyllä taas sedät loksautteli leukojaan kun tytöt taputti toisilleen tahtia ja tsemppas pakkotoistoissa ;)

20140527_110724

Näyttökuva 2014-5-27 kello 21.58.56

Näyttökuva 2014-5-27 kello 21.59.15

Näyttökuva 2014-5-27 kello 21.59.38

Näyttökuva 2014-5-27 kello 21.59.56

20140527_111130
<3

 Loppuun vielä huippu super hyviä uutisia! Käykäähän lukemassa FitFashionin uusista tuulista TÄÄLTÄ

 

Unia <3