Oppinut arvostamaan ruokaa

Aamupäivän postailuja taas kun mun ”vauva” nukkuu :)

Heti tähän alkuun kerron, et miten mun mielestä on kiva lukee blogeja, joissa on paljon kuvia, ja varsinkin kuvia blogin kirjoittajasta ja hänen elämästä. Siks TAAAS tää postaus on täynnä kuvia. Kirjoitan sellaista blogia, jota itse tykkäisin lukea :)

Herättiin tänään koko perhe suht myöhään. Vasta kahdeksan jälkeen. Mies lähti lentokentälle lautakassi olalla ja kohti Kuusamoa, Rukaa. Syötiin aamupala pienimmäisen kanssa ja yritettiin soittamalla herättää naapurin tytöt.. eivät heränneet :) Noo Erica soitti sit takas kun olivat heränneet :)

Eli aamukahvit juotiin tänään Ericalla. 
Erican prinsessa söi niin nätisti vaikka mun pikku Lily
vähän häiritsikin :)

Käytiin taas vähän läpi noita anatomisia posing asentoja :)
Näitä on sit kiva joskus vertailla ku saadaan parempia
kuvia ja tuloksia :)

Sit alkokin olee jo kaamee nälkä, eli eiku kaivamaan kolmen tunnin aikana lumeen hautautunut auto pihasta ja ajaen pikaisesti kotiin, Lily päikkäreille ja jääkaapista eilen valmiiks tehty kana-vihannes wokki raejuuston kera naamaan, vähän öljyä sekaan. Sitä safkaa syödessäni kattelin mun tupperwaren muoviastiaa, jossa ruoka killui. Raejuusto nesteessä ja öljyssä ja joukossa oli kanaa sekä ”vetisiä” parsakaaleja, sipulia ja paprikaa.. Mutta siis ai että miten hyvää se oli kun otin sen ulos mikrosta! Tuoksukin oli taivaallinen! Harmi kun en nälissäni tajunnu ottaa kuvaa, se näytti kyl aika hc:lt! :)
Ennen en varmasti olis syönyt vastaavan näköistä annosta mistäänhinnasta. 
Josta tulikin mieleeni eräs jos toinenkin kerta, kun muutama vuosi sitten kävin treenaamassa ystäväni Tuija Pelkosen kanssa. Tuijalla oli, ja on edelleenkin tapana syödä safkat safka aikaan, missä vaan ja mitä vaan, kunhan se on terveellistä. Kattelin joskus sitä menoa, ku muija lopettaa duunit, nappaa kaapista boxin kylmää valmiiks valmistettua ruokaa ja alkaa lapaa naamaan samalla kun vaihtaa duunikamat ja tehdään lähtöä salille. Katoin et ei helvetti, miten se pystyy tohon? Paistijauhelihat pastat ja kasvikset ihan sekasin purkissa ja öljyt siihen sivuun viel ja sinne se vaan uppos. Mietin et halooo, missä sun makunystyrät?! Et ei toi voi maistuu miltään, saati sit hyvältä! 
Mutta niin se on nykyään mullakin, kun syö oikein ja tarkasti oikeisiin aikoihin, niin sit ku pääsee syömään, niin se ruoka jota saat, on maailman parasta! Oon jo niin turta, et mä nautin että saan syödä tollastakin ruokaa mikä esim ui raejuustossa :) Ehkä tuota kautta olen alkanut arvostamaan enemmän ruokaa, ja tajunnut että ei aina tartte olla niitä hienouksia. Vähemmälläkin selviää. Tuijalta oon oppinut paljon terveellisen elämän perusasioita.
Tuija työskentelee Terveysklinikka Lihashuoltamossa, Helsingin keskustassa. 
Tuijaan ja Terveysklinikka Lihashuoltamoon voit käydä tutustumassa täällä.
Tässä vielä loppuun aamupaino tänään Ericalla,
aamupalan jälkeen..
(mun oma vaaka näytti ennen Ericalle menoa 200g enemmän :) 
Kumman vaaka on oikeassa? Erican, uskoisin ;)
Ollaanko me tulevat fitness kisut?
Se jää nähtäväksi!
100 lasissa eteenpäin, ja kohti unelmaa!
Sara
sara

2 vastausta artikkeliin “Oppinut arvostamaan ruokaa”

  1. Oot ihan oikeessa, että kuvallisia blogeja on paljon kivempi lukea! Saa vähän tutustua kirjoittajaan ja se tekee lukemisesta kiinnostavaa. Monilla (itselläni) on kuitenkin jonkinsortin ujopiimäkynnys laittaa kuviaan nettiin. Oot tosi rohkea! Kiva lukea myös pitkiä tekstejä :)

    • Kiitos kivasta viestistä. Välillä tässä elämässä täytyy tehdä rohkeitakin päätöksiä, jos ei heitä ni ei saa kalaa ;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta